Lämmityskauden käynnistäminen on aina iso hetki meille Toholammin Energialla. Se on merkki siitä, että olemme siirtyneet kesästä syksyyn. Olemme siis valmiita tuottamaan lämpöä koko kylälle pitkän talvikauden ajan. Syksyn merkkejä on monia – lehdet kellastuvat, illat pimenevät ja villapaidat kaivetaan taas esiin. Toholammilla yksi varma talven alkamisen merkki on myös ORC-voimalaitoksemme käynnistyminen. Lämmityskausi 2025–2026 pyörähti käyntiin viikolla 39, kun laitos ajettiin ylös kesäseisakin jälkeen. Miten käynnistys tapahtuu? Voimalaitoksen käynnistäminen vaatii aikaa – koko prosessi kestää noin 12 tuntia. Käynnistyksen edellytys on, että päivälämpötilat ovat pysyneet selvästi alle +15 °C, jolloin lämmön kysyntä on riittävä. Ensin lämmitetään leijupetikattilan hiekka yli +650 °C käynnistyspolttimen avulla. Kun hiekka on tarpeeksi kuumaa, voidaan aloittaa kiinteän polttoaineen – eli kierrätyspuun ja jyrsinturpeen – syöttö kattilaan, joiden avulla hiekan lämpötila saavuttaa tavoitearvonsa 850 °C, ja jatkuva polttoprosessi voi alkaa. Kattila lämmitetään rauhallisesti ajolämpötilaan, jotta lämpölaajenemiset eivät rasita rakenteita liikaa. Kun laitos on saatu vakaaseen tuotantotilaan, se alkaa tuottaa sekä lämpöä että sähköä. Tämä merkitsee myös sitä, että sähköliiketoimintamme jatkuu kesätauon jälkeen. Laitoksemme tuottaa lähes kaiken tarvitsemansa omakäyttösähkön itse ja lisäksi noin kaksi kolmasosaa tuotannosta menee myyntiin. Vaihto kesästä talveen Samanaikaisesti, kun pääkattilaa ajetaan ylös, siirtyy Koulunmäen kesäkattila alasajon kautta valmiustilaan. Sen tehtävä on palvella lämpimien kuukausien ajan, mutta talvisin se väistyy pääkattilan tieltä. Kesäkattilan pysäytyksen jälkeen käynnistyvät sen vuosihuollot, joilla varmistetaan, että laitos on jälleen valmiina seuraavaa kesäkautta varten. Vuosihuollot ovat tärkeä osa toimintavarmuuden ylläpitoa. Niiden avulla varmistetaan, että laitos toimii moitteettomasti ja turvallisesti silloin, kun sitä taas seuraavan kerran tarvitaan. Asiakkaiden näkökulmasta tämä kaikki näkyy yksinkertaisena asiana: lämpöä ja lämmintä vettä on aina saatavilla, ilman katkoksia tai huolta järjestelmän toimivuudesta. Meille Toholammin Energialla on tärkeää, että lämmityskausi alkaa aina suunnitellusti ja luotettavasti. Tämä on lupaus, johon asiakkaamme voivat nojata vuodesta toiseen.

Kaukolämpö on tuttu ja luotettava lämmitystapa, mutta tiesitkö, että kaukolämpöverkkoja on erilaisia? Yleisin on suljettu verkko, jossa energia tulee aina energiayhtiöltä asiakkaalle. Uudempi malli on avoin kaukolämpöverkko, jossa myös asiakkaat voivat toimia lämmöntuottajina. Tässä artikkelissa kerromme, mitä eroa näillä malleilla on ja miksi avoin verkko voi olla tulevaisuuden mahdollisuus myös Toholammilla. Suljettu kaukolämpöverkko – tuttu ja turvallinen ratkaisu Suurin osa suomalaisista kaukolämpöasiakkaista on suljetussa verkossa. Tämä tarkoittaa sitä, että lämpö tuotetaan energiayhtiön omissa laitoksissa ja toimitetaan sieltä asiakkaille. Asiakas on siis pelkästään lämmön käyttäjä. Suljettu verkko on selkeä ja toimintavarma malli: asiakas saa lämmön ja lämpimän veden käyttöönsä tasaisesti ympäri vuoden, eikä hänen tarvitse huolehtia tuotannosta tai järjestelmän hallinnasta. Avoin kaukolämpöverkko – asiakkaasta myös tuottajaksi Avoimessa kaukolämpöverkossa myös asiakkailla voi olla rooli tuottajana. Esimerkiksi teollisuusyritys, jonka prosesseissa syntyy ylimääräistä lämpöä, voi syöttää sen takaisin verkkoon muiden käyttöön. Samoin suuret kiinteistöt, joissa on omia lämpöpumppuja, voivat myydä ylijäämälämpöä verkkoon. Teknisesti tämä tapahtuu niin, että asiakkaan järjestelmä liitetään kaukolämpöverkkoon erityisen liityntäpisteen kautta. Verkkoon ei kuitenkaan voi syöttää mitä tahansa lämpöä – sen pitää täyttää tietyt laatu- ja lämpötilavaatimukset, jotta koko järjestelmä toimii luotettavasti. Asiakkaan näkökulmasta asia voi olla yksinkertainen: lämpö, joka muuten menisi hukkaan, voidaan hyödyntää ja siitä saa myös korvauksen. Avoimen verkon etu on, että se hyödyntää paikallisia lämmönlähteitä tehokkaasti ja lisää verkon joustavuutta. Asiakas säästää energiakustannuksissa ja samalla koko alueen lämmöntuotanto monipuolistuu. Missä avointa kaukolämpöä on jo käytössä? Suomessa on jo useita paikkakuntia, joissa avointa kaukolämpöä on pilotoitu ja otettu käyttöön. Esimerkiksi Helsingissä Helen on ottanut vastaan hukkalämpöä datakeskuksista, ja Tampereella teollisuuden ylijäämälämpöä on ohjattu kaukolämpöverkkoon. Myös Fortumilla on avoin kaukolämpöverkko käytössä. Näiden esimerkkien kautta voidaan nähdä, että avoin kaukolämpö ei ole enää vain teoriaa, vaan toimiva malli, josta on hyötyä sekä energiayhtiölle että asiakkaille. Mitä tämä voisi tarkoittaa Toholammilla? Toholammin Energialla kaukolämpöverkko toimii tällä hetkellä perinteisen, suljetun mallin mukaisesti. Tulevaisuudessa on kuitenkin kiinnostavaa pohtia, voisiko avoin malli sopia myös meille. Teollisuusasiakkaat voisivat olla tässä avainasemassa – heidän prosesseissaan syntyvää hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää osana koko alueen lämmöntuotantoa. Erityisesti avoin kaukolämpö kiinnostaisi Toholammilla kesäaikaan. Jos lämpöä saataisiin esimerkiksi yritysasiakkailta ja teollisuudelta, ei kesäaikaan tarvitsisi pitää käynnissä omaa lämmöntuotantoa lainkaan. Toistaiseksi avoimen verkon käyttöönotto ei ole ajankohtaista, mutta se on tärkeä ajatus tulevaisuutta varten. Kaukolämmön kehitys kulkee suuntaan, jossa asiakkailla voi olla yhä suurempi rooli energiantuotannossa ja Toholammin Energia haluaa seurata kehitystä aktiivisesti.