Jokainen aste ratkaisee – miten oma lämmönjakokeskus vaikuttaa koko Toholammin kaukolämpöverkkoon?

Hyvä kaukolämpöveden jäähtymä vähentää verkoston lämpöhäviöitä ja auttaa koko kaukolämpöjärjestelmää toimimaan energiatehokkaammin. Toholammin Energia kehittää kaukolämpöverkon energiatehokkuutta yhdessä asiakkaiden kanssa.

Kaukolämpövesi kuljettaa lämpöä voimalaitokselta kiinteistöihin. Lämmönjakokeskuksessa lämpö siirtyy rakennuksen lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Sen jälkeen jäähtynyt vesi palaa takaisin verkostoon.

Menoveden ja paluuveden lämpötilojen erotusta kutsutaan jäähtymäksi.

Mitä tehokkaammin lämpö saadaan kiinteistössä hyödynnettyä, sitä viileämpänä vesi palaa takaisin. Hyvä jäähtymä syntyy ennen kaikkea hyvin toimivasta lämmönjakokeskuksesta – ei asiakkaan arjen mukavuudesta tinkimällä.

Yksikin aste näkyy koko verkoston tasolla

Yhdenkin asteen pudotus koko verkoston paluulämpötilassa vähentää lämpöhäviöitä noin 30 MWh vuodessa, eli kahden omakotitalon vuosittaisen lämmönkulutuksen verran. Toholammin Energian laskelmien mukaan verkoston lämpöhäviöitä olisi teoriassa mahdollista pienentää jopa noin 300 MWh vuodessa.

Tavoite edellyttää meno- ja paluulämpötilojen alentamista, heikosti toimivien lämmönsiirtimien korjaamista sekä vanhojen ja huonosti eristettyjen verkostoputkien uusimista.

Kun paluulämpötilaa saadaan alemmaksi, voidaan myös menolämpötiloja vähitellen alentaa. Näin yksittäisissä kiinteistöissä tehdyt parannukset tukevat koko kaukolämpöverkon energiatehokkuutta.

Korkea paluulämpötila voi kertoa huoltotarpeesta

Hyvin toimivassa kaukolämpökohteessa paluulämpötila on tavallisesti alle 45 °C. Jos lämpötila pysyy yli 50 °C, kannattaa lämmönjakokeskuksen ja säätölaitteiden toiminta tarkistaa.

Yleisimpiä korkean paluulämpötilan syitä ovat kuluneet tai jumiutuvat säätöventtiilit sekä virheelliset säädöt. Myös liian suuri veden kiertonopeus tai tarpeettoman korkea lämmitysverkoston lämpötila heikentävät jäähtymää. Vanhemmissa rakennuksissa lämmitysputkiston likaantuminen voi puolestaan heikentää lämmönluovutusta ja nostaa paluulämpötilaa.

Toimiva lämmönjakokeskus hyödyttää koko verkostoa

Kaukolämpöasiakas voi vaikuttaa jäähtymään huolehtimalla lämmönjakokeskuksen kunnosta ja oikeista säädöistä. Määräaikaistarkastus, säätöventtiilien kunnon tarkistaminen, lämmitysjärjestelmän perussäätö ja käyttöveden lämpötilojen tarkistaminen auttavat varmistamaan järjestelmän tehokkaan toiminnan.

Jos lämmönjakokeskus on yli 20–25 vuotta vanha, sen uusimista kannattaa harkita. Kun kiinteistöjen lämmönjakokeskukset toimivat tehokkaasti ja Toholammin Energia kehittää samalla verkostoaan, pienistäkin parannuksista syntyy koko verkoston tasolla merkittävä vaikutus.

Mitä paluulämpötila kertoo?

Kun kaukolämmön menolämpötila on 90 °C:

40 °C paluu → jäähtymä 50 °C → erittäin hyvä
45 °C paluu → jäähtymä 45 °C → hyvä
50 °C paluu → jäähtymä 40 °C → kohtalainen
55 °C paluu → jäähtymä 35 °C → heikko

Nyrkkisääntö: Paluulämpötila on hyvin toimivassa kohteessa tavallisesti alle 45 °C. Jos se pysyy yli 50 °C, lämmönjakokeskuksen ja säätölaitteiden toiminta kannattaa tarkistaa.
Yksi aste merkitsee: Yhden asteen pudotus koko Toholammin kaukolämpöverkon paluulämpötilassa vähentää lämpöhäviöitä noin 30 MWh vuodessa.