Yhdessä kehittäen

Toholammin Energian toimitusjohtaja Toni Mäki-Asiala oli jälleen mukana Kaukolämpöbenchmark-ryhmän kokoontumisessa lokakuussa. Tällä kertaa matka vei Turun ja Liedon suuntaan, mutta tärkeintä ei ollut paikka – vaan ihmiset. 

Paikalla oli yli kymmenen eri lämpöyhtiön johtajaa, joiden yhteisenä tavoitteena on kehittää kaukolämpötoimintaa, jakaa onnistumisia ja oppia toisten haasteista.

“Tämä on ainutlaatuinen ryhmä, jossa jaetaan rehellisesti kokemuksia ja oppeja. Tässä porukassa voi peilata omaa tekemistä, saada uusia ideoita ja viedä asioita eteenpäin. Ja mikä parasta – tukea saa ja voi antaa muillekin”, Toni tiivistää.

“Yksi tärkeimmistä opeista liittyi menolämpötilan optimointiin. Keskusteluissa nousi esiin, miten suuria lämpöhäviöitä voi syntyä, jos verkoston lämpötiloja ei säädetä asiakkaiden todellisen tarpeen mukaan”, Toni kertoo.

Menolämpötilan optimointi vaatii nykyistä tarkempaa kulutustiedon seuraamista – kuukausitason mittaus ei enää riitä. Tunnin tarkkuudella saatava tieto mahdollistaa nopean reagoinnin: voidaan säätää virtausta tai lämpötilaa oikea-aikaisesti, ilman turhaa ylilämmitystä.

“Tämä vaikuttaa suoraan energiatehokkuuteen ja kustannuksiin. Se on hyvä esimerkki siitä, miten pienilläkin muutoksilla voidaan saada aikaan isoja parannuksia”, Toni summaa.

Myös asiakkaat voivat vaikuttaa kaukolämpöverkoston tehokkuuteen. Keskeinen asia on paluuveden lämpötila – mitä matalammaksi se saadaan, sitä vähemmän lämpöä hukataan.

“Asiakkaalle tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rakennuksen lämmityslaitteet ja säätöautomatiikka toimivat kuten pitää. Hyvä jäähtymä näkyy myös kukkarossa: pienempänä perusmaksuna”, Toni selittää.

Toimiva yhteispeli asiakkaan ja lämmöntoimittajan välillä mahdollistaa sen, että koko verkon meno- ja paluulämpötilat pysyvät hallinnassa. Näin säästetään energiaa, pienennetään päästöjä ja hillitään kustannuksia – kaikkien hyväksi.

Toholammin Energia vie keskustelut konkreettisiksi teoiksi. Benchmark-ryhmässä saadut opit jalostuvat käytännön kehitystoimiksi – seuraavana vuorossa on lämpötilaoptimoinnin kehityshanke.

“Tavoitteena on siirtyä kuukausimittauksesta tunnin tarkkuuteen, jotta päästään tekemään aidosti älykästä optimointia. Tämä vaatii toki investointeja, mutta hyöty on moninkertainen”, Toni kiteyttää.

Kaukolämpöbenchmark-ryhmän kaltaiset kohtaamiset osoittavat, että yhdessä toimiminen kannattaa. Kun tieto ja kokemus liikkuvat, kehittyvät sekä lämpöyhtiöt että niiden asiakkaat – verkosto kerrallaan.