Kesäkauteen siirtyminen kaukolämmössä

Kun kevät etenee ja vuorokauden alimmat lämpötilat pyörivät noin +5 asteessa ja päivälämpötilat nousevat +15 asteen tuntumaan, alkaa myös Toholammin Energialla siirtymä kesäkauteen. Vaikka lämmitystarve vähenee, työ voimalaitoksella ei hiljene – se vain muuttuu hieman erilaiseksi.

Talven kovimpien pakkasten aikaan lämpöä tarvitaan paljon. Silloin Toholammin ORC-voimalaitoksen pääkattila käy suuremmalla teholla varmistaen, että lämpöä riittää koteihin, kiinteistöihin ja yrityksiin ympäri kylää. Keväällä tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti.

12.5.2026 Toholammin ORC-voimalaitoksen 8,2 MW:n pääkattila ajettiin alas kesäkauden ajaksi ja lämmöntuotanto siirtyi pienemmälle Koulunmäen kesäkattilalle, jonka teho on 2,0 MW.

Syy on yksinkertainen: kesällä lämmöntarve on murto-osa talven kulutuksesta. Kovimmilla pakkasilla verkossa tarvitaan jopa kymmenkertainen määrä lämpöä kesään verrattuna. Tällöin pienempi kattila on energiatehokkaampi ja teknisesti järkevämpi ratkaisu.

Miksi isoa kattilaa ei kannata käyttää kesällä?

Kattiloiden toiminta perustuu siihen, että polttoprosessi pysyy vakaana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kattilan pitäisi normaalisti toimia vähintään noin 20 % teholla nimellistehostaan. Jos kuorma putoaa liian alas, palaminen muuttuu vaikeammin hallittavaksi.

Silloin esimerkiksi happipitoisuus voi nousta, häkäpitoisuudet lisääntyä ja hyötysuhde heikentyä. Käytännössä liekki alkaa “kitua” tai voi jopa sammua.

Kesän pienillä kuormilla suuri pääkattila toimisi juuri tällaisella alueella. Siksi lämpö tuotetaan mieluummin pienemmällä kattilalla, joka toimii sille sopivalla teholla vakaasti ja energiatehokkaasti.

Pienempi kattila tarvitsee myös vähemmän omaa käyttöenergiaa omien järjestelmiensä ylläpitämiseen. Tämäkin vähentää kokonaisenergiankulutusta ja parantaa tehokkuutta.

Lämmön hukkaamista vältetään myös kesällä

Isompaa pääkattilaa olisi toki mahdollista käyttää myös kesäaikaan, mutta silloin osa tuotetusta lämmöstä jouduttaisiin käytännössä jäähdyttämään pois.

Tämä tarkoittaisi sitä, että lämpöä puhallettaisiin apujäähdyttimen avulla “taivaalle”, jotta kattilan teho saataisiin pidettyä riittävän korkealla vakaan polttoprosessin vuoksi.

Toholammin Energialla toimintaa pyritään optimoimaan niin, että turhaa energiankulutusta ja hukkalämpöä syntyy mahdollisimman vähän. Kesäkattilaan siirtyminen on yksi konkreettinen esimerkki tästä ajattelusta.

Myös kaukolämpöverkon lämpötilat muuttuvat

Kesän tulo näkyy myös itse kaukolämpöverkossa. Verkoston menoputken veden lämpötila säätyy automaattisesti ulkolämpötilan mukaan.

Talven kovilla pakkasilla verkossa kiertävän veden lämpötila voi olla jopa 107 °C. Keväällä ja kesällä lämpötila laskee tyypillisesti noin 80 asteeseen tai jopa alemmas.

Lämpötilojen optimoinnilla vähennetään lämpöhäviöitä verkossa ja parannetaan energiatehokkuutta. Mitä vähemmän lämpöä karkaa matkalla, sitä tehokkaammin energia saadaan hyötykäyttöön siellä, missä sitä tarvitaan.

Kesä on tärkeää huoltoaikaa

Vaikka kesällä lämmöntarve pienenee, voimalaitoksella työ jatkuu aktiivisena. Pääkattilan alasajon yhteydessä alkaa kesäseisokki, jonka aikana tehdään tarkastuksia, huoltoja ja korjauksia talvikauden jäljiltä.

Kesä onkin tärkeä vaihe toimitusvarmuuden kannalta. Huoltotöillä varmistetaan, että laitteistot ovat jälleen valmiina seuraavaan lämmityskauteen ja talven kovimpiin pakkasiin.



Monelle kaukolämpö näkyy arjessa lähinnä tasaisena lämpönä kotona, mutta taustalla järjestelmää säädetään jatkuvasti vuodenaikojen mukaan. Kesäkauteen siirtyminen on hyvä esimerkki siitä, kuinka energiatehokkuus, toimintavarmuus ja käytännön tekniikka kulkevat käsi kädessä myös silloin, kun ulkona alkaa vihdoin tuntua kesältä.