Avoin vai suljettu kaukolämpöverkko – mitä eroa niillä on?

Suurin osa suomalaisista kaukolämpöasiakkaista on suljetussa verkossa. Tämä tarkoittaa sitä, että lämpö tuotetaan energiayhtiön omissa laitoksissa ja toimitetaan sieltä asiakkaille. Asiakas on siis pelkästään lämmön käyttäjä.

Suljettu verkko on selkeä ja toimintavarma malli: asiakas saa lämmön ja lämpimän veden käyttöönsä tasaisesti ympäri vuoden, eikä hänen tarvitse huolehtia tuotannosta tai järjestelmän hallinnasta.

Avoimessa kaukolämpöverkossa myös asiakkailla voi olla rooli tuottajana. Esimerkiksi teollisuusyritys, jonka prosesseissa syntyy ylimääräistä lämpöä, voi syöttää sen takaisin verkkoon muiden käyttöön. Samoin suuret kiinteistöt, joissa on omia lämpöpumppuja, voivat myydä ylijäämälämpöä verkkoon.

Teknisesti tämä tapahtuu niin, että asiakkaan järjestelmä liitetään kaukolämpöverkkoon erityisen liityntäpisteen kautta. Verkkoon ei kuitenkaan voi syöttää mitä tahansa lämpöä – sen pitää täyttää tietyt laatu- ja lämpötilavaatimukset, jotta koko järjestelmä toimii luotettavasti. Asiakkaan näkökulmasta asia voi olla yksinkertainen: lämpö, joka muuten menisi hukkaan, voidaan hyödyntää ja siitä saa myös korvauksen.

Avoimen verkon etu on, että se hyödyntää paikallisia lämmönlähteitä tehokkaasti ja lisää verkon joustavuutta. Asiakas säästää energiakustannuksissa ja samalla koko alueen lämmöntuotanto monipuolistuu.

Suomessa on jo useita paikkakuntia, joissa avointa kaukolämpöä on pilotoitu ja otettu käyttöön. Esimerkiksi Helsingissä Helen on ottanut vastaan hukkalämpöä datakeskuksista, ja Tampereella teollisuuden ylijäämälämpöä on ohjattu kaukolämpöverkkoon. Myös Fortumilla on avoin kaukolämpöverkko käytössä.

Näiden esimerkkien kautta voidaan nähdä, että avoin kaukolämpö ei ole enää vain teoriaa, vaan toimiva malli, josta on hyötyä sekä energiayhtiölle että asiakkaille.

Toholammin Energialla kaukolämpöverkko toimii tällä hetkellä perinteisen, suljetun mallin mukaisesti. Tulevaisuudessa on kuitenkin kiinnostavaa pohtia, voisiko avoin malli sopia myös meille. 

Teollisuusasiakkaat voisivat olla tässä avainasemassa – heidän prosesseissaan syntyvää hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää osana koko alueen lämmöntuotantoa.

Erityisesti avoin kaukolämpö kiinnostaisi Toholammilla kesäaikaan. Jos lämpöä saataisiin esimerkiksi yritysasiakkailta ja teollisuudelta, ei kesäaikaan tarvitsisi pitää käynnissä omaa lämmöntuotantoa lainkaan.

Toistaiseksi avoimen verkon käyttöönotto ei ole ajankohtaista, mutta se on tärkeä ajatus tulevaisuutta varten. 

Kaukolämmön kehitys kulkee suuntaan, jossa asiakkailla voi olla yhä suurempi rooli energiantuotannossa ja Toholammin Energia haluaa seurata kehitystä aktiivisesti.